Loppuvuoden 2009 aikana työ- ja virkasuhteisiin liittyvät tekijänoikeudet olivat esillä julkisuudessa johtuen opetusministeriön virkamiestyöryhmän 4.11.2009 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille luovuttamasta työsuhdetekijänoikeusmietinnöstä. Mikäli mietinnössä esitetyt uudistukset olisivat toteutuneet, olisi tästä aiheutunut merkittävä ja työntekijöiden kannalta huono muutos työsuhdetekijänoikeuksien nykytilaan verrattuna. Seuraavassa artikkelissa käydään lyhyesti läpi työsuhdetekijänoikeuksien nykytilaa sekä tehtyä muutosesitystä.

Tekijänoikeudet ovat osa laajempaa immateriaalioikeuksiksi kutsuttujen oikeuksien ryhmää, joihin kuuluvat muun muassa patenttioikeus ja tavaramerkkioikeus. Tekijänoikeutta säätelee ensisijaisesti vuodelta 1961 peräisin oleva, mutta sen jälkeen

useaan kertaan muutettu tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus on teoksen tekijällä oleva oikeus, joka antaa tekijälle yksinomaisen oikeuden määrätä teoksestaan. Tekijänoikeus jaetaan taloudellisiin oikeuksiin ja moraalisiin oikeuksiin. Ensinnä mainittuihin kuuluvat ennen kaikkea oikeus kappaleiden valmistamiseen teoksesta sekä niiden saattaminen yleisön saataviin. Moraalisiin oikeuksiin kuuluvat puolestaan isyysoikeus (= tekijän nimen ilmoittaminen teoksen yhteydessä) ja respektioikeus (= tekijän oikeus vastustaa teoksen sellaista muuttamista, joka on omiaan loukkaamaan tekijän nauttimaa arvonantoa). Tekijänoikeus teokseen on lain mukaan voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta.

Teoksiksi katsotaan teoskynnykset ylittävät tuotokset. Tällä tarkoitetaan toisin sanoen sitä, että teoksen on oltava riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Esimerkiksi kirjallinen teos ylittää helposti teoskynnyksen, ellei se ole lyhyt uutinen, vähäinen ilmoitus tai muu vähäpätöinen teos. Täten esimerkiksi oppituntia varten laadittu esitelmäteksti täyttää yleensä teoskynnyksen. Käytännössä siis kaikki asiantuntija- ja esimiestehtävissä olevat henkilöt laativat työnsä puitteissa teoksiksi katsottavia kirjallisia tuotoksia (esimerkkinä vaikkapa tämäkin kirjoitelma).

Työ- ja virkamiesoikeuden peruslähtökohtana on, että työn tulos kuuluu työnantajalle. Tämän peruslähtökohdan nojalla on ilmeistä, että toisaalta tekijänoikeus ja toisaalta työ- ja virkamiesoikeus joutuvat väistämättä törmäyskurssille ja ristiriita on jollain tavoin ratkaistava. Tekijänoikeuskysymysten osalta lakitasoinen säädös löytyy ainoastaan tietokoneohjelmien osalta (tekijänoikeuslaki 40b §). Lain mukaan työsuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä syntyneen tietokoneohjelman tekijänoikeus kuuluu työnantajalle, ellei osapuolten välillä ole muuta sovittu.

Muiden teosten kuin tietokoneohjelmien osalta oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneena kantana ollut, että työnantaja saa työ- tai virkasuhteessa luotuun teokseen normaalin toimintansa mukaisen käyttöoikeuden. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että edellä mainitut moraaliset oikeudet jäävät teoksen luoneelle työntekijälle. Samoin teoksen käytöstä muussa kuin työnantajan normaalissa toiminnassa sekä taloudellisten oikeuksien edelleen luovutuksesta tulee neuvotella teoksen tehneen työntekijän/virkamiehen kanssa. Tekijänoikeuksista ja niistä saatavista korvauksista on mahdollista sopia jo työsopimusta tehtäessä tai työsuhteen aikana. Samoin virkamiehen kanssa on mahdollista sopia tekijänoikeuteen liittyvistä kysymyksistä. Joillakin toimialoilla (esimerkiksi toimittajat) tekijänoikeuksista on sovittu alan työehtosopimuksessa.

Opetusministeriön virkamiestyönä laatiman ehdotuksen mukaan tekijänoikeuslakia olisi muutettu siten, että työnantajalle olisi suoraan lain nojalla syntynyt moraalisista oikeuksista johtuvat rajoitukset huomioiva rinnakkainen oikeus käyttää teosta. Teoksen käyttö olisi pitänyt sisällään oikeuden muuttaa teosta ja oikeuden luovuttaa käyttöoikeus edelleen. Toteutuessaan esitys olisi antanut suoraan lain nojalla työnantajalle nykyistä vallitsevaa käytäntöä huomattavasti laajemmat yksipuoliset oikeudet työsuhdetekijänoikeuksien käyttöön (erityisesti teosten muuntelu ja edelleen luovutus). Työnantajien halukkuus tekijänoikeuden pelisäännöistä sopimiseen olisi myös merkittävällä tavalla kaventunut, koska laki olisi jo suoraan turvannut työnantajille laajat käyttöoikeudet. Akavalaiset ammattiliitot ottivatkin ilolla vastaan ministeri Wallinin 17.12.2009 tekemän päätöksen siitä, että työsuhdetekijänoikeuksien muuttamista ei toteuteta ainakaan tämän hallituksen aikana.

Petri Toiviainen
lakimies