Julkisen sektorin virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.1.2010 ja neuvottelut uusien sopimusten aikaansaamiseksi alkavat olla käsillä.

Neuvottelutavoitteiden asettaminen on alkanut jo keväällä. Sopimustavoitteiden työstäminen JUKOssa alkaa pyytämällä ensin jäsenjärjestöjen näkemyksiä. Ne kootaan yhteen ja yhdessä priorisoidaan vielä tärkeimmät tavoitteet. Myös muiden palkansaajajärjestöjen kanssa käydään keskusteluja yhteisistä tavoitteista.

Nykyiseen sopimustoimintaan kuuluu jatkuva neuvotteluyhteys. Työnantajan edustajia tavataan ja useista asioista neuvotellaan säännöllisesti koko sopimuskauden ajan. Näin molemmin puolin säilyy jatkuva tuntuma toisen osapuolen näkemyksiin.

Valtio: palkkakilpailukyky turvattava

Valtion voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti lokakuussa on maksettu 2,2 prosentin yleiskorotus ja edessä on vielä keskustason neuvottelut samapalkkaerästä. Niissä osapuolet neuvottelevat ja sopivat enintään 0,2 prosentin suuruisista palkantarkistuksista, jotka suunnataan tasa-arvon parantamiseksi.

Uutta neuvottelukierrosta leimaavat paitsi talouskriisi myös valtion kaikkia hallinnon aloja koskettavat organisaatiomuutokset, alueellistaminen ja tuottavuusohjelma.

JUKOn valtion neuvottelukunnan kokouksissa aloitettiin uusien tavoitteiden asettaminen kevään kokouksissa ja seminaareissa. Ensin kartoitettiin, mitä viime kierroksella jäi saavuttamatta ja mitkä niistä päämääristä olivat yhä ajankohtaisia. Sen jälkeen tavoitteita täydennettiin ja parhaillaan on käynnissä priorisointi.

Vaikka viime kierroksella saatiin jonkin verran kurottua palkkoja ylöspäin, se ei vielä ole ratkaissut niiden jälkeenjääneisyyttä. Vastaavissa tehtävissä yksityissektorilla työskentelevien palkat ovat huomattavasti valtion palkkoja parempia. Siksi tavoitelistan kärjessä on palkkakilpailukyvyn turvaaminen. Parannuksia pyritään saamaan myös määräaikaisten asemaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä työaika- ja matkakysymyksiin. Myös luottamusmiehen aseman parantaminen on tärkeä tavoite.

Neuvotteluja valmistelemaan perustettiin keväällä valtion työmarkkinalaitoksessa kaksi työryhmää, joissa on palkansaajajärjestöjen edustajat. Toinen teemaryhmä selvittelee tuloksellista toimintaa, muutostilanteiden hallintaa, työurien pidentämistä sekä henkilöstön edustajien asemaa, toinen taas yleistä ja valtion sekä virastojen taloustilannetta ja niiden vaikutuksia sopimusratkaisuun. Ryhmien työskentelyn tarkoituksena on lähestyä tulevan sopimuskauden neuvottelujen kannalta merkityksellisiä kysymyksiä. Työ on tätä kirjoitettaessa loppusuoralla.

Valtiotyönantaja teki jo ensimmäisen konkreettisen yhteydenoton varsinaisiin neuvotteluihin esittämällä järjestöille, että lokakuun yleiskorotuksesta luovuttaisiin tai tulevista lomarahoista luovuttaisiin taikka niitä siirrettäisiin myöhemmäksi. Kaikki kolme palkansaajajärjestöä torjuivat tietysti ehdotuksen ja ilmoittivat, että tuleviin neuvotteluihin ryhdytään vasta sitten, kun nykyisen sopimuksen kaikki sovitut korotukset on hoidettu. Työnantajan ehdotus kuitenkin kuvastaa niitä ongelmia, jotka talven neuvotteluissa tulevat vastaan. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työnantaja haluaa pitkää sopimusta ja tällaiseen JUKO ei ole valmis sitoutumaan. Palkansaajan näkökulmasta ei nyt ole mitään kiirettä ainakaan huonoon sopimukseen.

Koska edessä näyttää olevan vaikea neuvottelukierros, työtaisteluvalmiutta on syksyn aikana nostettu. Valtion neuvottelukunnan alainen keskuslakkotoimikunta tekee työtään koko neuvottelukierroksen ajan, mutta työ tiivistyy aina sopimuksen loppua kohden. Jo keväästä lähtien on paikallisia lakko-organisaatioita vahvistettu ja paikallisia lakkopäälliköitä koulutettu. Syyskuun lopussa pidettiin lakkoharjoitus, jossa käytiin läpi neuvottelukunnan ja lakkotoimikunnan päätöksen tekoa ja viestintää lakkotilanteessa. Harjoituksen pohjalta hiotaan yhteistyö sujuvaksi tilanteessa kuin tilanteessa. Loppuvuodesta pidetään tarvittaessa uusi harjoitus, jossa testataan paikallisorganisaatioiden toimintaa.

Kunnat: Tehyn pöytäkirjan haasteet

Kunnan virka- ja työehtosopimuksessa viimeinen maksettu sopimuserä on 1.10.2009 saatu 2,4 prosentin yleiskorotus. Sektorilla on kuitenkin Tehyn palkkapöytäkirja, jossa on sopimuskorotuksia vielä vuodelle 2011. Juuri tämä pöytäkirja tulee asettamaan suuria haasteita tulevalle neuvottelukierrokselle. Tehyn jo nyt saamat korotukset ovat ohjanneet suuren osan muistakin KVTES:n järjestelyvaroista terveydenhoitopuolelle ja se on puolestaan vinouttanut muiden ryhmien palkkakehitystä. On selvää, etteivät palkankorotukset voi perustua jonkin järjestön jäsenyyteen. Näin ollen seuraavan kierroksen tavoitteena on, että samansuuruiset korotukset saadaan myös muille.

Tämän järjestöpoliittisen ongelman lisäksi neuvotteluissa vaikuttavat myös yleinen taloudellinen tilanne sekä kuntatalouksien ongelmat, joita valitettavasti maksatetaan työntekijöillä muun muassa lomautusten muodossa.

JUKOn KVTES-tavoitteiksi on priorisoitumassa uusi palkkaohjelma koulutetuille ryhmille niin pienipalkkaisille kuin myös hinnoittelemattomille. Parannuksia halutaan myös määräaikaisten sekä luottamusmiesten asemaan. Lisäksi lukuisia muita tekstimuutoksia on tavoitelistalla.

Työnantajataho on kuntasektorillakin tavoittelemassa useampivuotista sopimusta ja hyvin matalaa palkkaratkaisua. Työntekijäpuolella tavoitteena on sopimus, joka päättyisi yhtaikaa Tehyn pöytäkirjan kanssa eli 31.12.2011.

Työtaisteluvalmiuden nostaminen on neuvottelijoiden tukemista. KVTES-jaoston alainen järjestövalmiusryhmä koordinoi järjestövalmiuden nostamista, joka tällä kierroksella on kaikista edellä mainitusta johtuen erityisen tärkeää.

Yliopistot: uusi edunvalvontaorganisaatio

Yliopistolaki tulee voimaan ensi vuoden alussa ja sen myötä yliopistot siirtyvät pois valtiolta joko julkisoikeudellisiksi laitoksiksi tai yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Siksi niiden edunvalvonta pitää järjestää uudella tavalla.

Yliopistot ovat työnantajina perustaneet Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen SYTYn, joka loppukesästä liittyi Elinkeinoelämän keskusliiton alaiseen Yksityisen opetusalan liittoon YOL:oon. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajapolitiikka siirtyy valtion toimintatavoista vähitellen yksityisen sektorin suuntaan.

Akavalaiset yliopistosektoreita edustavat liitot ovat päättäneet tässä vaiheessa hoitaa edunvalvonnan JUKOn kautta. Sinne perustetaan sääntömuutoksen kautta yliopistojen neuvottelukunta, joka jatkossa tulee neuvottelemaan sopimuksista.

Tärkeitä tavoitteita yliopistosektorilla on työntekijöiden palvelussuhteen ehtojen säilyminen nykyisen valtion virka- ja työehtosopimuksen tasoisina. Sopimuskauden alkuun tulee sisällyttää yleiskorotus muodossa, joka parantaa asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivien palkkakilpailukykyä. Uudet luottamusmiessopimukset on saatava sellaisiksi, että kaikki akavalaiset löytävät jokaisessa yliopistossa oman luottamusmiehen. Määräaikaisongelmakaan ei varmasti poistu muutoksen kautta, joten määräaikaisten aseman parantaminen säilyy neuvottelutavoitteiden kärjessä.

Yksityinen sektori: sopimuksia, neuvotteluja ja vanhoja tessejä

Yksityisellä sektorilla tilanne on heterogeeninen. On olemassa vanhoja sopimuksia, jotka ovat voimassa pitkälle ensi vuoteen (esimerkiksi energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimus), kuluvana syksynä neuvoteltuja sopimuksia (esimerkiksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimus). Tämän lisäksi usealla toimialalla (esimerkiksi rahoitus, suunnittelu ja konsultointi, metsäteollisuus) neuvottelut ovat täysin kesken.

Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen palkankorotustasoa pyritään työnantajapuolen toimesta käyttämään niin sanottuna palkka-ankkurina. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimialasta riippumatta 0,5 prosentin korotustaso on maksimi, johon työnantajapuoli puheissaan viittaa. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että voimassaolevissa vanhoissa työehtosopimuksissa on tälle syksylle sovittu jopa yli 3 prosentin korotuksista.

Työehtosopimusten sopimuskorotuksista ja alakohtaisista neuvottelutilanteista lisätietoa: www.ytn.fi

Järjestösektori

Järjestösektorin suurimmat työehtosopimukset (Yksityisen sosiaalipalvelualan tes, Sosiaalialan järjestöjen tes, Terveyspalvelualan tes ja Yksityisen opetusalan tes) umpeutuvat vuoden 2010 alkupuolella. Näiden työehtosopimusten puitteissa on maksettu useamman prosentin korotuksia myös syksyllä 2009.