Liiton palvelussuhdeneuvontaan tulee tasaisesti tiedusteluja liittyen erilaisiin lapsen hoitoa varten tarkoitettuihin vapaisiin. Tästä syystä seuraavassa käydään tiivistetysti läpi nimenomaan hoitovapaisiin liittyviä oikeudellisia seikkoja. Hoitovapaat ovat osa laajempaa perhevapaiden ryhmää, johon kuuluvat myös äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat. Perhevapaista on työntekijöiden osalta säädetty työsopimuslaissa, ja kunnallisessa viranhaltijalaissa on viittaussäännös työsopimuslain määräyksiin. Valtion virkamiesten osalta perhevapaasäädökset löytyvät valtion yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta.

Hoitovapaan muotoina ovat kokoaikainen hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus saada kokoaikaista hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Kokoaikaisen hoitovapaan ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta eikä kokoaikaisen hoitovapaan ajalta kerry myöskään vuosilomaa. Yli 12 arkipäivän pituisesta hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.

Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä siirtyy lapsen hoidon vuoksi tekemään osa-aikatyötä. Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Osittaisen hoitovapaan edellytyksenä oleva työssäoloaika ei edellytä, että työntekijä on työskennellyt välittömästi ennen osittaisen hoitovapaan alkamista, vaan työntekijällä on oikeus myös esimerkiksi kokoaikaisen hoitovapaan jatkona pitää osittaista hoitovapaata. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työnantaja voi kieltäytyä osittaisesta hoitovapaasta vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Mikäli tällaista perustetta ei ole, on vapaa annettava. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Jos yksityiskohdista ei päästä sopuun, on työntekijälle lain mukaan annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi.

Osittaisen hoitovapaan ehdoista kannattaa aina sopia kirjallisesti. Sopimukseen on syytä merkitä ainakin osittaisen hoitovapaan kestoaika ja työajan lyhennyksen käytännön toteutus (esimerkiksi lyhennetty vuorokautinen työaika, nelipäiväinen viikko, jne.). Samoin on syytä määritellä työntekijän työtehtävät osittaisen hoitovapaan aikana. Järjestely, jossa työntekijä tekisi kaikki entiset työtehtävänsä lyhyemmässä työajassa ja pienemmällä palkalla ei ole mahdollinen. Osittaisen hoitovapaan päättyessä työntekijä palaa kaikilta osin kokoaikaisen työsopimuksensa ehtojen piiriin.

Kokoaikaisen tai osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen työntekijän puolelta edellyttää perusteltua syytä. Tällainen syy on esimerkiksi lapsen hoitoedellytyksissä tapahtunut muutos, joka ei ollut ennakoitavissa hoitovapaista sovittaessa. Samoin hoitovapaan keskeyttäminen uuden raskauden vuoksi on mahdollista. Muussa tapauksessa keskeytyksestä on sovittava yhdessä työnantajan kanssa.

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Työsopimuslain mukaan tilapäinen hoitovapaa on palkaton, mutta useimmissa työehtosopimuksissa on sovittu tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta 1–3 päivän osalta.