Viidesosa työsuhteista Suomessa on pätkätöitä. Euroopan ykkösiä olemme pätkätöiden vastentahtoisuuden määrässä sekä julkisen sektorin osuudessa.

Ei-tyypillisiksi eli tuttavallisemmin pätkätöiksi mielletään yleensä määräaikaiset ja osa-aikaiset työt, projektiluontoiset työt, vuokratyöt, työ palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa sekä apurahojen turvin tehtävät työt.

Pätkätöiden määrä on lisääntynyt selvästi 1990-luvun puolivälistä alkaen.

– Toisaalta viime vuosina pätkätöiden määrä on vähentynyt, kun työsuhteita ei ole jatkettu, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Pekka Ylöstalo huomauttaa.

Pätkätyöt kohdistuvat useammin naisiin kuin miehiin. SVAL:n jäsenistölle vuonna 2008 tehdyssä työmarkkinatutkimuksessa naisista määräaikaista työtä teki 27 prosenttia ja miehistä 19.

Ei liene yllätys, että pätkätöitä tekevät tutkimuksen mukaan useammin nuoret kuin vanhemmat. Osittain nuoret tekevät niitä omasta halustaan esimerkiksi opiskelujen lomassa. Toisaalta vakituisia työsuhteita on tarjolla harvemmin kuin edelliselle sukupolvelle.

Ennen pätkätöitä tekivät lähinnä vähän koulutetut sesonkityöntekijät, nyt suuri osa on akateemisesti koulutettuja.

Yksityissektorilla eniten pätkätöitä on kaupan alalla ja maa- ja metsätaloudessa. Opiskelijat muodostavat palvelualalla merkittävän osan ilta-, viikonloppu- ja loma-aikojen työvoimasta. Yksi syy pätkätöiden lisääntymiseen onkin koulutustason nousu: tarjolla on valtavasti opiskelijatyövoimaa.

Suomalainen erikoisuus on pätkätöiden yleisyys valtion ja kunnan työsuhteissa, joissa näitä ei-tyypillisiä työsuhteita on jopa yksityissektoria enemmän.

Vuokratyön osuus pätkätöistä on edelleen pieni: vain runsas prosentti työssä olevista. Vuokratyötä välittäviä yrityksiä on paljon, ja kokemukset niissä työskentelystä ovat ristiriitaisia.

– On ainakin satoja yrityksiä, jotka ovat keksineet, että kyseessä on mukava ja tuottoisa bisnes, mutta meno voi olla käsitykseni mukaan villiäkin. Kannattaa tarkistaa, että firma on ollut pitkään pystyssä ja kysyä, maksaako yritys työntekijänsä vakuutus- ja sotu-maksut, Ylöstalo vinkkaa.

Vuokratyö on Ylöstalon sanoin kuitenkin yksi mahdollinen väylä työelämään: osa sijoittuu vuokrasuhteessa olevaan firmaan myöhemmin pysyvään työsuhteeseen ja pahassa työttömyysloukussa olevalle vuokratyöyritykset voivat tarjota työtä pikaisestikin.

Työssäoloehdon tarkastelujakso muuttuu

Yleinen harhakäsitys on, että pätkätöiden jälkeen työntekijä joutuu kärsimään muutaman päivän tai jopa usean viikon karenssin.

Kun työn loppumisen syynä on määräaikaisuuden päättyminen, karenssia ei tule. Omavastuuaika, joka on seitsemän työttömän työpäivän pituinen, tulee toki kaikille ensimmäistä kertaa työttömäksi jäädessä.

Eduskunnassa on parhaillaan vireillä lainmuutoksia työttömyysturvaan liittyen. Työssäoloehdon tarkastelujakso lyhenee, jolloin pätkätöissäkin on helpompi täyttää työssäoloehto. Vuoden alusta alkaen työssäoloehto täyttyy, mikäli on 34 kalenteriviikkoa työssä edeltävien 28 kuukauden aikana.

Lomat maksetaan pätkätöissä yleensä rahana.

– Pätkätyöläisille tämä on ongelmallista. Jos tekee esimerkiksi kolmen kuukauden pätkiä ja ottaa aina lomat rahana, ei pääse viettämään lomia, joita jokainen tarvitsisi oman jaksamisen kannalta. Lisäksi pitäisi pystyä ylläpitämään ja kehittämään omaa ammattitaitoaan lukemalla ja käymällä kursseilla, mikä ei peräkkäisiä pätkätöitä tekemällä onnistu, Pekka Ylöstalo huomauttaa.

Hän näkee hankalaksi myös työsuhteisen ja yrittäjyyden välimaastossa olevat ”puolifreet”, jotka myyvät omaa osaamistaan ja joiden pitäisi pystyä laskuttamaan niin paljon, että pystyisivät hoitamaan oman työterveyshuoltonsa ja pitämään kunnollisen palkallisen vuosiloman.

Eläke karttuu aina

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen lakisääteinen eläke on karttunut kaikille työsuhteessa oleville samoilla perusteilla. Eläke karttuu aina töitä tehdessä – huolimatta siitä, onko työssäoloa vuoden aikana pari päivää vai koko vuosi.

– Lakisääteinen eläke karttuu myös työttömyysjaksoilta. Eläke lasketaan iän mukaisin prosentein summasta, joka on 75 prosenttia ansiosidonnaisen päivärahan pohjana olevasta tulosta. Eläkkeen karttumiseen ei siis tule täysin tyhjää jaksoa. Vaikka eläke karttuu niin pätkätöistä kuin työttömyysjaksoltakin, se perustuu kuitenkin ansioihin ja jää vähäisemmäksi kuin jatkuvaa työtä tekevillä, eläkevakuutusyksikön johtaja Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.

– Tuore ilmiö on, että myös apurahoista saa eläkettä muutama vuosi sitten tehdyn lain muutoksen ansiosta, Ylöstalo lisää.

Pätkätyöläisten ongelma onkin ennen muuta tulojen epäsäännöllisyys ja ennalta-arvioimattomuus, ei sen perusteella määräytyvä työttömyys- tai sosiaaliturva.

Osa pätkätyöläisistä on valinnut työsuhteen laatunsa itse. Opiskelu, eläke- ja osa-aikaeläke, lähestyvä varusmiespalvelus tai muu velvollisuus sekä lasten hoitojärjestelyt ovat yleisimpiä syitä pätkätyön valintaan. Monien mielestä pätkätyöt tuovat mielekkyyttä, vaihtelevuutta ja vapautta työuraan. Esimerkiksi eläkeläisille ja opiskelijoille pieni lisäansio riittää, ja aikaa jää opiskeluun tai vapaa-aikaankin.

Lain perusteella syitä työsuhteen määräaikaisuuteen tai osa-aikaisuuteen ovat työntekijän oman aloitteen ohella sijaisuus, työn luonne kuten esimerkiksi projektiluontoinen työtehtävä, tehtävän liittyminen koulutukseen tai oppisopimukseen sekä työn kausiluonteisuus.

Euroopan ennätys

Pätkätyöt eivät ole ongelma, jos niitä tehdään omasta halusta ja ne sopivat kulloinkin kyseessä olevalle alalle luontevasti. Suomessa noin puolet pätkätöistä on kuitenkin vastentahtoisia, mikä on Ylöstalon mukaan ”Euroopan ennätys”.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa pätkätöiden tekijöistä kaipaa vakituisen työsuhteen turvallisuutta. Yli puolet vastasi epävarmuuden rasittavan ja hankaloittavan tulevaisuuden suunnitelmien tekoa, esimerkiksi pankkilainan saamista.

Yli kolmasosa on sitä mieltä, että saisi mielipiteensä paremmin kuuluviin ja uskaltaisi puuttua enemmän epäkohtiin, jos olisi vakinainen työntekijä. Pätkätyöt saattavat heikentää myös motivaatiota ja sitoutumista työnantajaan. Olo on kuin jatkuvalla koeajalla.

– Määräaikaiset eivät pääse osallistumaan koulutuksiin samoin kuin vakituiset työntekijät. Heille ei myöskään makseta tulosbonuksia, vaikka he olisivat vaikuttaneet tuloksen syntyyn vähintään siinä määrin kuin vakituisetkin. Määräaikaiset työsuhteet ovat valtaväylä pätkittyneeseen työttömyyteen: miltei puolet työttömistä tulee määräaikaisista työsuhteista, Ylöstalo listaa.

Ongelmana julkisen sektorin pätkätyöt

Suurin ongelma pätkätöiden suhteen ei Ylöstalon mukaan ole kuitenkaan niiden määrä vaan se, että niitä on ”väärillä aloilla”.

– Suomi poikkeaa muista EU-maista sen suhteen, että määräaikaisuuksia on erityisen paljon julkisella sektorilla. On hämmästyttävää, että meillä säädetään lakeja henkilöstömäärästä terveydenhuolto- ja hoiva-aloille ja sitten pyöritetään sitä rumbaa määräaikaisten voimin. Työ on luonteeltaan pysyvää eivätkä noissa tapauksissa määräaikaiset työsuhteet edes tule yhteiskunnalle halvemmaksi, Ylöstalo puuskahtaa.

Yliopistoilla ja tutkimuslaitoksissa teetetään tutkimustyötä paljolti pätkätyöläisten voimin.

– Usein yhtä tutkimusta tai projektia tehdessä on suunniteltava jo seuraavaa, jottei jäisi projektien välissä tyhjän päälle. Toivoisin johdolta sitoutumista pysyviin työsuhteisiin silloin, kun työ on jatkuvaa, jotta tutkijat pystyisivät keskittymään tutkimuksiinsa rauhassa, itsekin yli 20 vuotta pätkätöitä yliopistolla tehnyt Ylöstalo sanoo.

Pätkätyötä tekevien aseman parantaminen

Olen raskaana ja määräaikainen työsuhteeni, johon on jo suullisesti luvattu jatkoa, on päättymässä. Uskallanko nyt kertoa työnantajalle raskaudestani?
Olen ollut viisi vuotta määräaikaisissa työsuhteissa ja työnantajani tarjoaa jälleen uutta määräaikaisuutta. Saako niitä näin ketjuttaa?
Tällaisia pätkätyötä koskevia ongelmia ratkaisee lakimiehemme viikoittain.

SVAL:n viimeisimmän työmarkkinatutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaista jäsenistä 52 prosenttia työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Naisista toimii määräaikaisissa palvelussuhteissa 27 prosenttia, miehistä 19 prosenttia. Kyseessä on ennen kaikkea nuorten naisten ongelma. Pätkätöitä tarjoamalla työnantajat pystyvät välttämään työnantajan maksettaviksi tulevia perhevapaiden kustannuksia. Pätkätyöt ovat siis merkittävä sukupuolten välistä tasa-arvoa heikentävä tekijä.

Edunvalvontaa pätkätyöläisten hyväksi

Usein kuulee väitettävän, että ay-liike hoitaa vain vakituisissa palvelussuhteissa olevien asioita. Liikkeen ­sisällä ollaan täysin eri mieltä. Edunvalvontatyöstä suuri osa käytetään ­paitsi pätkätyöläisten­ yksilöllisten ongelmien ratkaisemiseen, myös sellaisten tavoitteiden ajamiseen, jotka parantavat juuri heidän asemaansa työelämässä. SVAL on myös vuosien aikana stipendein tukenut useita tutkimuksia, joissa pätkätyöproblematiikkaa on valaistu erilaisista näkökulmista. Lisäksi tämän syksyn työmarkkinatutkimuksessamme oli aiheeseen liittyviä kysymyksiä.

Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita on aina ollut ja tulee vastedeskin olemaan; osa niistä täyttää lain vaatimukset, mutta silti niissä työskentelevät ovat monessa suhteessa epätasa-arvoisessa asemassa vakituiseen henkilöstöön verrattuna. Osa pätkätöistä on sen sijaan selvästi laittomia. Niissä määräaikaisuuden peruste ei täytä lain vaatimuksia, ja lain rikkomiseen pitää pystyä puuttumaan.

Harvoin vapaaehtoinen valinta

Pätkätyöläiset eivät ole yksi yhtenäinen joukko. Akateemiset pätkätyöläiset ovat kaukana siitä prekariaattijoukosta, joka ei halua tehdä ”paskatöitä”. Osa on valinnut työmuodon vapaaehtoisesti, suurin osa tahtomattaan. Molemmat ryhmät osaavat itse kertoa, mistä heidän työasioissaan ei tarvitse kantaa huolta.

Kuitenkin molemmilla ryhmillä on ongelmia, joita voidaan ratkaista, mikäli tahtoa riittää sekä lainsäädännön että sopimustoiminnan kautta. Epätyypilliset palvelussuhteet voivat olla käyttökelpoisia, jos ne joustavat myös työntekijöiden tarpeiden mukaan. Toisaalta määräaikaisuus heikentää usein työntekijän palkkatasoa ja vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Akateemisten työntekijöiden kannalta määräaikaisuus sopii huonosti pitkäjänteistä sitoutumista vaativiin tehtäviin ja vaikuttaa jopa urakehitykseen.

SVAL sekä avustaa yksityisten jäsenten ongelmissa että vaikuttaa Akava-yhteisön elimissä lainsäädännön kehittämiseen pätkätyötä tekevien aseman parantamiseksi. Määräaikaisongelmiin voidaan puuttua myös neuvottelujärjestöjen kautta, kun neuvotellaan työ- ja virkaehtosopimuksista. Sukupuolivaikutusten arviointi ”suvaus” on pyritty valtavirtaistamaan kaikessa lainsäädännössä ja sopimusten tekemisessä. Nyt tarvitaan vastaavaa arviointia myös pätkätöiden osalta.

Liittovaltuuston hyväksymän toimintasuunnitelman mukaan pätkätyötä tekevien aseman parantaminen onkin ensi vuonna tärkeä osa SVAL:n edunvalvontaohjelmaa.

Arja Laine
asiamies