Torstai 11.03.2010
Julkaistu 18.2
Julkaistu 18.2
Julkaistu 18.2
Julkaistu 18.02.2010
Kuluttaminen mielletään helposti shoppailuksi, mitä se ei missään nimessä ole. Tilastot osoittavat, että elämisen perustarpeet ovat kuluttamisen peruskivi: asuminen, liikenne ja elintarvikkeet muodostavat lähes 60 prosenttia suomalaisesta kulutuksesta.
Mediajulkisuus tekee poliitikon
Julkaistu 18.02.2010
Politiikan mediajulkisuuden tutkimisen merkitys kasvaa Ville Pernaan mukaan sitä tärkeämmäksi mitä enemmän ihmiset perustavat poliittiset mielipiteensä tiedotusvälineiden välittämään informaatioon.
– Ennen muinoin kansa tunsi edustajansa. Työväki saattoi äänestää esimerkiksi tehtaan pääluottamusmiestä, viljelijät edusmiestään ja porvari kansakoulun rehtoria. Tarkkaa oli myös se, mitä lehteä luki, missä kuorossa lauloi tai mitä urheiluseuraa edusti. Nykyään poliitikon julkisivu näkyy aatetta enemmän.
Julkaistu 18.02.2010
Vuonna 1997 toimintansa aloittanut Maisterihautomo on auttanut opinnoissaan eteenpäin niin sanottuja melkein maistereita. Tämä korkeakoulupedagoginen kokeilu on toiminut Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, ja sen tuella on valmistunut noin 700 maisteria.
–Hautomon ohjauksessa opinnäytetyötään on laatinut vuosittain 400 – 500 opiskelijaa. He ovat edustaneet noin 70 eri tieteenalaa sekä lähes kaikkia maamme yliopistoja, kertoo Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen dosentti Seppo Raiski, joka on vastannut hautomon toiminnasta viime vuosina.
Nokialaisena Intiassa: Suomalaisyrityksen arvostus yllätti ja liikutti
Julkaistu 17.12.2009
Lähdin rohkeasti kokemaan uutta ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi kolmen kuukauden työkeikalle keskelle Intiaa. Tuotekehitykseen keskittyvässä Nokian Bangaloren toimipisteessä oli tarvetta Human Resources -tuelle. Bangaloressa oli sitoutunut ja osaava henkilöstöasiantuntijoiden tiimi, jonka edelleen kehittämiseksi toivottiin emämaasta Nokian arvojen ja kulttuurin tuntijaa. Yli kahdeksan vuotta henkilöstötehtävissä Nokiassa antoi minulle hyvät eväät tälle matkalle. Kulttuurin ja toimintatapojen lisäksi oli tarkoitus hioa globaalien HR-prosessiemme ja työkalujemme käyttöä.
Kuntapolitiikan moniottelija luottaa hyvään henkilöstöjohtamiseen
Julkaistu 17.12.2009
Lapin maakunnan luoteisosissa sijaitsevasta Muonion kunnasta kotoisin oleva Antti Rantakokko tutustui kunnallispolitiikkaan jo varhaislapsuudessa. Paikallista kyläkauppaa pyörittäneen perheen isä oli aktiivisesti mukana alueen yhteisten asioiden hoidossa. Sitä tapahtui sekä puodin puolella että kauppiaan pirtissä. Tapahtumia vierestä seurannut Rantakokko kertoo osallistuneensa keskusteluihin puhtaasta uteliaisuudesta.
Julkaistu 17.12.2009
Köyhyys ja erityisesti lapsiköyhyys lisääntyy Suomessa. Vuonna 1987 lapsiköyhyysaste oli Suomessa kuusi prosenttia, kun vuonna 2004 oli jo saavutettu kymmenen prosentin rajan.
– Lapsiköyhyys liittyy köyhyyden sukupolviseen periytymiseen ja yhtälaisten mahdollisuuksien kaventumiseen, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston osastopäällikkö Olli Kangas toteaa.
Mikä on kulutusyhteiskunnan tulevaisuus?
Julkaistu 17.12.2009
Valtiotieteilijäseminaarin puhujat toimittaja Mirja Pyykkö, Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila, Tilastokeskuksen erikoistutkija Kirsti Ahlqvist ja Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen
olivat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kuluttaminen kannattaa. Näin toimimalla talouden pyörät pyörivät. Globaalissa maailmassa kotimaisuuden suosiminen on hankalaa protektionismin näkökulmasta, mutta sen työllistävä vaikutus on kiistaton.
Julkaistu 29.10.2009
Mirjam Kalland on arvostettu kasvatustieteen tohtori sekä sosiaalityön ja perhetutkimuksen dosentti, joka on perehtynyt vanhempien ja lasten välisiin kiintymyssuhteisiin. Päätyminen alalle ja lopulta MLL:n pääsihteeriksi on hänen mukaansa ollut monien sattumien summa. Opiskeluaikoina kasvatustiedettä täydensivät muun muassa valtio-oppi sekä sosiologia. Kalland omisti paljon aikaa myös musiikkiopinnoilleen.
– Ensimmäinen uravaihtoehtoni oli tulla muusikoksi. Tiede vei kuitenkin lopulta voiton.
Julkaistu 29.10.2009
Politiikasta on tullut ammattimaista ja asiantuntijavetoista. Samanaikaisesti puolueiden jäsenmäärät ja äänestysprosentit ovat pohjalukemissa.
Finanssikriisin vaikutuksesta Suomen EMU-päätökseen kohdistuu uutta mielenkiintoa. Suomen ja Ruotsin talouden rakenne on hyvin samantyyppinen ja molemmat ovat riippuvaisia vientiteollisuudesta. Maat liittyivät Euroopan unioniin 1995, Suomi lähti mukaan talous- ja rahaliittoon 1999, mutta Ruotsi jäi ulkopuolelle ja piti kiinni omasta kruunustaan.