Uusimmat
Kommentoiduimmat
Luetuimmat

Olli-Pekka Karjalainen on huippu-urheileva valtiotieteilijä

Julkaistu 10.06.2010

Moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen elää haastatteluhetkellä, toukokuun alussa kiireistä aikaa. Takana on parin viikon harjoittelumatka Portugaliin ja menossa on muutto Helsingistä Seinäjoelle.

– Palaamme kymmenen vuoden reissulta takaisin Pohjanmaalle, hän toteaa.

Paluumuuttoa vanhoille kotiseuduille vauhditti vajaan vuoden ikäinen Paavo-poika, jolle Seinäjoen suunnalta löytyy isovanhemmista lisää hoitoapua.


Mistä rahaa Suomen sivistyksen kehdolle?

Julkaistu 15.04.2010

Yliopistojen rahoitus muodostuu pääasiassa valtion talousar-viossa osoitetuista määrärahoista. Perusrahoituksen määrärahat jaetaan yliopistojen kesken laskennallisella mallilla, joka koostuu opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen lisäksi strategiarahoituksesta.


Vapaa-ajasta on tullut työelämän palvelija

Julkaistu 15.04.2010

Sosiologi ja filosofian tohtori Hanna Vehmaksen tasapainoista ja rauhallista olemusta katsellessa ei löydä merkkejä suorittajasta. Silmissä tuikkiva innostus kertoo, että tutkijan työ on hänelle kutsumus.


Sosiaalinen media: ihmisten vuorovaikutusta verkossa

Julkaistu 09.04.2010

Miten revetä sosiaaliseen mediaan, kun tosielämässä on tarpeeksi tekemistä? Turha kysymys, sillä sosiaalinen media on osa tämän päivän tosielämää.


Kuluttaminen murroksessa

Julkaistu 18.02.2010

Kuluttaminen mielletään helposti shoppailuksi, mitä se ei missään nimessä ole. Tilastot osoittavat, että elämisen perustarpeet ovat kuluttamisen peruskivi: asuminen, liikenne ja elintarvikkeet muodostavat lähes 60 prosenttia suomalaisesta kulutuksesta.


Mediajulkisuus tekee poliitikon

Julkaistu 18.02.2010

Politiikan mediajulkisuuden tutkimisen merkitys kasvaa Ville Pernaan mukaan sitä tärkeämmäksi mitä enemmän ihmiset perustavat poliittiset mielipiteensä tiedotusvälineiden välittämään informaatioon.

– Ennen muinoin kansa tunsi edustajansa. Työväki saattoi äänestää esimerkiksi tehtaan pääluottamusmiestä, viljelijät edusmiestään ja porvari kansakoulun rehtoria. Tarkkaa oli myös se, mitä lehteä luki, missä kuorossa lauloi tai mitä urheiluseuraa edusti. Nykyään poliitikon julkisivu näkyy aatetta enemmän.


Melkein maisterit

Julkaistu 18.02.2010

Vuonna 1997 toimintansa aloittanut Maisterihautomo on auttanut opinnoissaan eteenpäin niin sanottuja melkein maistereita. Tämä korkeakoulupedagoginen kokeilu on toiminut Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, ja sen tuella on valmistunut noin 700 maisteria.

–Hautomon ohjauksessa opinnäytetyötään on laatinut vuosittain 400 – 500 opiskelijaa. He ovat edustaneet noin 70 eri tieteenalaa sekä lähes kaikkia maamme yliopistoja, kertoo Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen dosentti Seppo Raiski, joka on vastannut hautomon toiminnasta viime vuosina.


Nokialaisena Intiassa: Suomalaisyrityksen arvostus yllätti ja liikutti

Julkaistu 17.12.2009

Lähdin rohkeasti kokemaan uutta ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi kolmen kuukauden työkeikalle keskelle Intiaa. Tuotekehitykseen keskittyvässä Nokian Bangaloren toimipisteessä oli tarvetta Human Resources -tuelle. Bangaloressa oli sitoutunut ja osaava henkilöstöasiantuntijoiden tiimi, jonka edelleen kehittämiseksi toivottiin emämaasta Nokian arvojen ja kulttuurin tuntijaa. Yli kahdeksan vuotta henkilöstötehtävissä Nokiassa antoi minulle hyvät eväät tälle matkalle. Kulttuurin ja toimintatapojen lisäksi oli tarkoitus hioa globaalien HR-prosessiemme ja työkalujemme käyttöä.


Kuntapolitiikan moniottelija luottaa hyvään henkilöstöjohtamiseen

Julkaistu 17.12.2009

Lapin maakunnan luoteisosissa sijaitsevasta Muonion kunnasta kotoisin oleva Antti Rantakokko tutustui kunnallispolitiikkaan jo varhaislapsuudessa. Paikallista kyläkauppaa pyörittäneen perheen isä oli aktiivisesti mukana alueen yhteisten asioiden hoidossa. Sitä tapahtui sekä puodin puolella että kauppiaan pirtissä. Tapahtumia vierestä seurannut Rantakokko kertoo osallistuneensa keskusteluihin puhtaasta uteliaisuudesta.


Köyhyys syö mahdollisuuksia

Julkaistu 17.12.2009

Köyhyys ja erityisesti lapsiköyhyys lisääntyy Suomessa. Vuonna 1987 lapsiköyhyysaste oli Suomessa kuusi prosenttia, kun vuonna 2004 oli jo saavutettu kymmenen prosentin rajan.

– Lapsiköyhyys liittyy köyhyyden sukupolviseen periytymiseen ja yhtälaisten mahdollisuuksien kaventumiseen, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston osastopäällikkö Olli Kangas toteaa.


Mikä on kulutusyhteiskunnan tulevaisuus?

Julkaistu 17.12.2009


Turvatun lapsuuden puolesta

Julkaistu 29.10.2009


Väitöskirja: Julkisella mielipiteellä ei ollut merkitystä
Poliittinen eliitti valmisteli EMU-päätöksen salaisesti

Julkaistu 29.10.2009